Pelottelu ja uhkakuvat eivät edistä mielenterveyttä – puhu vastuullisesti työelämästä
27.9.2023
Työelämästä puhuttaessa huomio kiinnittyy muutosten haittoihin, epävarmuuteen, liiallisiin ja ristiriitaisiin vaatimuksiin ja henkisen kuormittumisen vaaroihin. Julkista keskustelua seuratessa työelämä näyttäytyy vaarallisena ja myrkyllisenä ympäristönä, jossa ei selviydy ilman erinomaisia stressinhallintavalmiuksia. Tarinat työuupumuksesta ja siitä toipumisesta päätyvät uuden merkityksen ja elämänilon löytämiseen aivan erilaisesta työstä tai työelämän ulkopuolelta. Samanaikaisesti työnteon rajaaminen, fiksu töiden priorisointi ja tavoitteiden kohtuullistaminen esitellään melkeinpä ivallisesti ongelmallisena hiljaisten lopareiden (quiet quitting) ottamisena.
Keväällä 2022 Talous ja nuoret ry:n julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 32% nuorista pelkää
työelämää Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. Sama tulos saatiin jo ennen koronaa vuoden 2019
Nuorisobarometrissa.
Miten olemme onnistuneet pelottelemaan tulevaisuuden työelämän tekijät näin pahasti? Ja miksi
ihmeessä olemme näin tehneet? Olisiko nyt hyvä hetki kääntää työelämän narratiivia
toiveikkaampaan suuntaan?
Kurjistuuko työelämä?
Työelämästä saa julkisen keskustelun perusteella helposti sen mielikuvan, että kaikki vain kurjistuu
ja murenee käsiin. Väittäisin, että tämä mielikuva ei kuitenkaan täysin vastaa todellisuutta. Työ- ja
elinkeinoministeriön tuoreimman Työolobarometrin 2022 mukaan palkansaajien näkemykset työmarkkinoista
ovat kuitenkin pääosin myönteisiä. Suurin osa kokee työn imuun liittyviä tuntemuksia omasta
työstään ainakin joskus ja yli puolet usein tai aina. Työnsä merkitykselliseksi kokee valtaosa ja
yhteisöllisyyden tuntemuksia kokee aina tai usein runsas puolet palkansaajista. Eurooppalaisessa
vertailussa puhelinhaastatteluna toteutettu Euroopan Työolotutkimus 2021 mukaan suomalaisen työelämän laadulle kuuluu erittäin hyvää. Toki ongelmiakin on. Vauhti kiihtyy, kiireen kokemus on lisääntynyt eivätkä työelämän hyvät kehityssuunnat jakaudu tasaisesti kaikkien
kesken.
Arjen sankarit
Vaikuttaa siltä, että työelämästä puhuttaessa on vain muutama sallittu kertomus. Joko töissä on
kurjaa ja siellä vain pitää käydä. Ehkä lähimmät työkaverit ovat se ainoa myönteinen puoli. Tai
sitten työ on intohimon ja merkityksen lähde, josta insipiroituu joka aamu. Kunnes uupuu ja tajuaa,
että pitää olla armollinen niin itselleen kuin muillekin. Tai sitten yksityiselämässä tapahtuu jotain,
joka haastaa oman käsityksen työstä ja päädytään tuohon samaan armollisuuteen.
Näiden väliin mahtuu valtava määrä sitä työtä, jota teemme joka päivä. Aika usein hyvillä mielin.
Työtä, jossa asiat noin suunnilleen sujuvat ja kun ne eivät suju, löytyy jonkinlainen kompromissi.
Välillä harmittaa ja stressaa, toisinaan onnistutaan tai mokataan isommin ja pääosin vaan
työskennellään menemään. Tästä työstä meidän pitäisi puhua enemmän sen sijaan, että
nostamme esille vain sankarit ja selviytyjät.
Työ on hyväksi mielenterveydelle
Olemme taistelleet työn vaaroja ja riskejä vastaan, mutta pahoinvointi ja siitä puhuminen vain
lisääntyvät. Mitä jos ottaisimmekin radikaalimman lähestymistavan työelämän kehittämiseen? Jos lähtökohtana olisikin kehittää työelämää sen perusteella, että parhaimmillaan työ vastaa moniin
inhimillisiin perustarpeisiin, kuten aikaansaamisen ja pärjäämisen tunteeseen, muiden
auttamiseen, merkityksellisiin ihmissuhteisiin. Otetaan näiden ruokkiminen ja vaaliminen
tavoitteeksi ja taklataan riskit siinä sivussa.
Yhteinen vastuu
Jokaisen meistä täytyy ottaa vastuuta siitä, minkälaiseksi työelämää ja työelämäpuhetta
kehitetään. Lopetetaan pelottelu, suhtaudutaan työelämän hyvinvoinnin ja mielenterveyden
haasteisiin vakavasti ja muistetaan samalla maalata työelämästä myös niitä positiivisia näkymiä.
Vastuullinen puhe rakentaa ja ruokkii toiveikkuutta, vaikka huomioi myös realiteetit. Nostetaan esiin
myös tavallisia menestystarinoita, joissa kohtuullisen hyvässä hengessä saatiin tehtyä ne asiat
mitä pitikin vaikka kukaan ei huomannutkaan.
Seuraavan kerran, kun joku kysyy sinulta mitä töihin kuuluu, muista kertoa myös joku hyvä asia.
Se voi olla selkeä onnistuminen tai isomman kokonaisuuden valmiiksi saaminen, mutta yhtä lailla
se saa olla jotain hyvinkin arkista ja sinulle itsestään selvää. Ehkä juuri siksi se on merkityksellistä?
Kirjoittaja:
Simo Levanto, asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
Tutustu myös:
Mielenterveys ja työkyky – Ilmarinen
Miten tulevaisuuden työ tukisi mielenterveyttä? – Ilmarinen
Osa kaatuu, onko se vain hyväksyttävä? – Ilmarinen
