Takaisin

Verkoston blogi

Johtajuus uudistuu: viisi taitoa, joilla rakennat inhimillistä ja kestävää työelämää

16.12.2024

Uusien sukupolvien astuessa työelämään muuttuvat myös odotukset työtä, työntekoa ja johtajuutta kohtaan. Huomisen työelämä ja johtajuus nojaavat empaattiseen vuorovaikutukseen, yhteistyöhön, verkostoihin ja rohkeuteen ajatella uudella tavalla. Nämä eivät ole enää vain esihenkilöiden taitoja – meistä jokainen tarvitsee niitä riippumatta tehtävästä tai asemasta. 

Huomisen johtajuuden viisi peruspilaria

1. Johtajuus työelämätaidoksi

      Johtajuutta ja johtajuustaitoja tarvitaan joka tasolla. Tarve johtaa itseään ja ihmisten välistä yhteistyötä koskettaa kaikkia työelämässä toimivia. Työelämän ja digitalisaation kehityksen myötä inhimillisten ja vaikeasti kopioitavien taitojen, kuten vuorovaikutuksen ja luovuuden, merkitys kasvaa jatkuvasti. Kun johtajuus nähdään taitona, joka kuuluu kaikille, se auttaa purkamaan hierarkioita ja stereotypioita – ja tekemään johtajuudesta houkuttelevaa (nyt lähes puolet suomalaisista pitää johtamisasemassa työskentelyä epähoukuttelevana). 

      Johtajuus on kaikille tärkeä työelämätaito, tai jopa kansalaistaito, joka edistää yksilöiden hyvinvointia, työyhteisöjen toimintaa ja koko yhteiskunnan kestävää kehitystä. Siksi koko henkilöstöä tulisi tukea omalla johtajuusmatkallaan.

      2. Inhimillisyys johtajuuden keskiössä

        Minkä tahansa toimivan ihmissuhteen ytimessä ovat vuorovaikutus, kuunteleminen ja arvostus – samat periaatteet pätevät myös hyvään johtamiseen. Esimerkiksi nuoret arvostavat avoimuutta, tasa-arvoa ja johtamista, joka ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet. Johtamisen ja johtajuuden on oltava tulevaisuudessa avoimempaa, läpinäkyvämpää ja empaattisempaa. Hyvä johtaminen on taitoja, kuten kuuntelemista ja oikeudenmukaisuutta, joiden avulla rakennetaan luottamusta ja edistetään hyvinvointia.

        3. Management vai leadership? Molempia!

          Ymmärrämme hyvän johtamisen merkityksen organisaatioille ja työntekijöiden hyvinvoinnille, mutta odotukset johtajia kohtaan eroavat työntekijöiden ja johtavassa asemassa olevien välillä vielä suuresti. Ehkä tämän vuoksi johtajuutta kuvataan edelleen usein asiakeskeisenä, hierarkisena ja tulosorientoituneena.

          Perinteiset hallinnolliset johtamistavat (management) ja inspiroiva johtajuus (leadership) eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toisiaan. Yhdessä ne auttavat rakentamaan tasapainoisen ja menestyksekkään organisaation, jossa sekä rakenteet että ihmiset kukoistavat. Management tarjoaa hyvät käytänteet, joiden puitteissa voimme toimia inhimillisesti.

          4. Itsereflektio on johtamisen tärkein työkalu

            Johtajilta odotetaan tänä päivänä empatiaa, läsnäoloa ja kykyä kuunnella, mutta näiden taitojen kehittäminen edellyttää itsetuntemusta ja halua reflektoida omaa toimintaa. Hyvä uutinen on, että nämä eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan taitoja, joita jokainen voi oppia. Tulevaisuuden johtaja ymmärtää, että laadukas johtaminen alkaa itsensä johtamisesta ja tavoitteellisesta kehittämisestä. Itsereflektio on tässä prosessissa keskeinen työkalu, sillä se mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja oman toiminnan arvioinnin. Reflektoimalla johtajat voivat tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämisalueensa sekä mukauttaa toimintatapojaan vastaamaan tämän päivän tarpeeseen. 

            5. Verkostoista voimaa!

              Johtajan rooli on siirtymässä hierarkisesta päätöksentekijästä verkostojen rakentajaksi ja innovaatioiden mahdollistajaksi. 76 % alle 30-vuotiaista kokee, että tulevaisuuden johtajan tärkein tehtävä on varmistaa työntekijöidensä keskinäinen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen. Hyvä johtaja yhdistää organisaation tavoitteet työntekijöiden henkilökohtaisiin motivaatiotekijöihin ja antaa tilaa jatkuvalle kehittymiselle. Verkostomainen toimintatapa tukee yhdessä tekemistä ja luo pohjaa kestävälle kasvulle.

              Kirjoittaja:

              Christa Korhonen toimii asiantuntijana hallitusohjelmaan kuuluvassa TYÖ2030-ohjelmassa. TYÖ2030-ohjelma yhdistää työelämätoimijat tarttumaan toimeen työn murroksessa. Ohjelma tarjoaa tutkittua tietoa, kutsuu vuoropuheluun ja tukee työpaikkojen kehittämistä. Christa vastaa ohjelman johtajuusteemasta ja koordinoi johtajuusverkostoa, joka yhdistää eri toimijat kehittämään tulevaisuuden johtajuutta.

              Lähteet:
              Johtajuusbarometri 2024
              Nuorten ajatuksia työelämästä: Raportti nuorten kuulemisesta työelämästrategian tueksi (2024)
              Työelämän tilannekuvia – Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia, TYÖ2030-ohjelma (2024)

              Edellinen9/52