Mielenterveyden häiriöt ovat viime vuosina nousseet selvästi suurimmaksi syyksi suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kasvua selittää erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden yleistyminen ja niiden lisääntyminen alle 35-vuotiailla. Ilmiö kuvastaa muutosta yhteiskunnassa ja työssä. Koronan vaikutukset ovat olleet pitkäkestoisia, ja etenkin nuorten resilienssi on ollut koetuksella poikkeusaikoina.
LähiTapiolassa mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot nousivat huippuunsa koronan toisena vuonna 2021. Tunnistimme tällöin mielenterveysongelmiin vastaamisen työkykyjohtamisen kiireellisimmäksi tavoitteeksi. Nyt neljä vuotta myöhemmin voimme todeta, että onnistuimme kääntämään huolestuttavan kehityksen suunnan. Mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet ryhmässämme 35 prosentilla vuodesta 2021 ja olivat vuonna 2024 pudonneet jo koronaa edeltävään tasoon. Miten olemme onnistuneet uimaan yhteiskunnallisen kehityksen vastavirtaan?
Hyvä työelämä kantaa ja lisää yksilön voimavaroja, ja tässä johtaminen on keskiössä.
Olemme ottaneet käytäntöihimme useita erilaisia toimintatapoja, joiden avulla voimme varmistaa hyvät lähtökohdat mielenterveyttä ja voimavaroja vahvistavalle työnteolle.
Johtamislupaukset luovat LähiTapiolassa pohjan sille, minkälaista johtamista työntekijä voi ja saa odottaa. Mielen hyvinvoinnin kannalta parhaat teot tehdään arjessa – arkiset käytännöt, kuten kuuntelu, keskustelu, luottamus ja palaute ovat suurimpia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Olemme panostaneet esihenkilöiden johtamisosaamisen ja työkykyjohtamisen kehittämiseen. Esihenkilöt valmennetaan jo perehdytysvaiheessa varhaisen tuen Pidä Huolta -toimintamalliimme. Osaamme hyödyntää aiempaa paremmin erilaisia keinoja, kuten työterveysneuvotteluita ja työnkuvan muokkausta, työntekijän työkyvyn tukemiseksi. Kun arjessa reagoidaan heti huolen herätessä, päästään apua antamaan mahdollisimman nopeasti, jolloin haasteet eivät kroonistu. Pitkät, yli 30 päivän sairauspoissaolojaksot ovatkin vähentyneet LähiTapiola-ryhmässä lähes puoleen sitten kevään 2021.
Vuodesta 2021 olemme mahdollistaneet työterveyshuollon kanssa henkilöstöllemme mielen hyvinvointia tukevan matalan kynnyksen palvelun LähiSparrin. Viiden käynnin keskusteluavun piiriin voi hakeutua ilman lähetettä. Henkilöstömme käytössä on myös Auntie-hyvinvointipalvelu, joka on tarkoitettu estämään arkisten haasteiden eskaloitumista kriiseiksi. Matalan kynnyksen tuen palvelut ovat tarpeellisia erityisesti varhaisessa vaiheessa. Suurimmat vaikutukset yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin tulevat kuitenkin pitkien poissaolojen vähentymisellä.
Haluamme luoda kulttuuria, jossa erilaiset mielen hyvinvoinnin haasteet tunnistetaan ja niistä voidaan keskustella avoimesti. Otamme asioita aiempaa rohkeammin puheeksi ja apua tarjotaan varhaisemmassa vaiheessa. LähiTapiolan ROIHU-henkilöstötutkimus tarjoaa meille arvokasta tietoa johtamiskulttuurin ja hyvän työn edellytysten kehityksestä. Tutkimuksen tuloksiin pureudutaan organisaatiossa ja tarvittaessa työterveyshuollon apua hyödyntäen. Johtamislupausten toteutumista mittaava tyytyväisyysindeksi onkin kehittynyt positiiviseen suuntaan joka mittauksessa kolmen vuoden ajan ja on korkealla 83,6/100 tasolla. Hyvällä henkilöjohtamisella voidaan merkittävästi vaikuttaa yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin.
Hyvä johtaminen on mielenterveysteko. Se ei ainoastaan paranna yksilön hyvinvointia, vaan myös koko työyhteisön. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti haastavina aikoina, ja sen vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen.
Kirjoittaja:
Matti Räsänen
Työhyvinvointipäällikkö, LähiTapiola
LähiTapiola on osa Mielenturvaa-verkostoa, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on rakentaa mieliystävällisempää työelämää Suomessa sekä edistää työyhteisön mielenterveyttä tukevaa toiminta- ja johtamiskulttuuria organisaation jokapäiväisessä arjessa.
