HYBRIDITYÖ – AVAIN TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN TASAPAINOON JA KILPAILUKYKYYN?
25.9.2024
COVID-19-pandemia mullisti työelämän, tuoden etätyön osaksi arkea laajemmassa mittakaavassa kuin koskaan aiemmin. Kun pandemia lopulta helpotti, siirtyivät monet organisaatiot täydestä etätyöstä kohti hybridityötä, jossa yhdistyy sekä toimisto- että etätyö useimmiten viikoittaisella tasolla.
Hybridityö ei ole enää vain ohimenevä ilmiö, vaan siitä on tullut keskeinen tapa vastata työntekijöiden muuttuneisiin odotuksiin. Pro gradu -tutkielmassani syvennyin hybridityön arjessa esiintyviin hyötyihin ja haasteisiin. Tutkielmani perustuu laadulliseen analyysiin, jossa haastattelin 17 asiantuntijatyötä tekevää henkilöä. Näiden haastattelujen avulla nousi esiin arvokkaita näkökulmia etä-, toimisto- ja hybridityöhön liittyen.
Tutkimus toteutettiin Suomessa toimivassa rahoitusalan organisaatiossa, jossa työntekijöiltä edellytetään toimistolla läsnäoloa vähintään kerran viikossa. Tutkielman päätavoitteena oli ymmärtää, miten tietotyöntekijät kokevat organisaatiossaan sovelletun hybridityömallin, ja mitä näistä kokemuksista voidaan oppia, kun arvioidaan hybridityön mahdollisuuksia ja haasteita laajemmin. Huomioitavaa on, että kyseisen tutkimuksen tulokset perustuvat pieneen otantaan, joten tuloksia ei tulisi yleistää, mutta niistä voidaan saada arvokkaita suuntaviivoja tulevaisuuden työjärjestelyjä ajatellen.
Hybridityön hyödyt ja haasteet työntekijöiden kokemusten perusteella
Toteutetun tutkimuksen mukaan yksi keskeisistä hybridityön eduista on sen vaikutus työn ja yksityiselämän tasapainoon. Työntekijät arvostavat mahdollisuutta yhdistää etätyön joustavuus ja toimistotyön sosiaalisuus ja yhteisöllisyys. Tämä yhdistelmä auttaa monia löytämään paremman tasapainon työelämän ja henkilökohtaisen elämän välillä, mikä puolestaan lisää tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.
Hybridityö tarjoaa myös mahdollisuuksia organisaatioiden kilpailukyvyn parantamisessa. Työntekijät, joille tarjotaan joustavuutta ja autonomiaa työnteon suhteen, ovat sitoutuneempia ja tyytyväisempiä. Tämä voi auttaa organisaatioita houkuttelemaan ja pitämään kiinni huipputalenteista, mikä on erityisen tärkeää nykypäivän kilpaillussa työmarkkinassa.
Toisaalta hybridityöhön liittyy myös haasteita. Liiallinen etätyö voi johtaa eristäytyneisyyteen ja heikentyneeseen yhteisöllisyyteen, kun taas toimistotyö voi vaatia enemmän aikaa ja vaivaa muun muassa työmatkojen muodossa. On kuitenkin havaittu, että hybridityö onnistuu usein tasapainottamaan näitä haasteita, kun työntekijät voivat valita itselleen sopivimman työskentelytavan ja pääsevät viikoittaisella tasolla hyödyntämään molempia työskentelymuotoja.
Hybridityön uudet vaatimukset: työnantajan rooli joustavuuden ja sitoutumisen edistäjänä
Tutkielmassani nousi esille myös se, miten pandemia on muuttanut merkittävästi työntekijöiden odotuksia joustavuudesta. Tämä joustavuuden tarve on nyt monella työntekijällä osa perustavanlaatuisia odotuksia. Haastatteluissa korostui se, että työntekijät kyllä ymmärtävät työnantajan oikeuden määrätä, missä työ tehdään, mutta painottivat sitä, että määräyksille tulisi olla perusteltu syy. Tutkielmassani pohdinkin hybridityön vaikutuksia psykologiseen sopimukseen työntekijän ja työnantajan välillä, ja sitä miten jäykät työjärjestelyt voivat johtaa tyytymättömyyteen ja jopa työsuhteen päättymiseen. Tätä tukee myös ajatus siitä, että työelämä on muuttunut ja nykyään joustavia työjärjestelyjä tarjoavia työnantajia on merkittävästi enemmän verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Näin ollen organisaatioiden on tutkielmani perusteella suositeltavaa pyrkiä sopeutumaan näihin uusiin odotuksiin erilaisin keinoin, muun muassa hyödyntämällä hybridityöjärjestelyjä.
Toteutetun tutkielman perusteella hybridityö on mahdollisesti tulevaisuuden työjärjestely, joka vastaa parhaiten sekä työntekijöiden että työnantajien tarpeisiin. Se ei ainoastaan paranna työntekijöiden hyvinvointia, vaan myös auttaa organisaatioita pysymään kilpailukykyisinä ja mukautumaan muuttuviin työelämän odotuksiin ja vaateisiin.
Hybridityön menestyksekäs toteuttaminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja jatkuvaa arviointia. On tärkeää, että hybridityömallit räätälöidään vastaamaan sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla, jotta voidaan saavuttaa pitkäaikainen tyytyväisyys ja tehokkuus työelämässä.
Kirjoittaja:
Julia Darlington
KTM, Työkykyjohtamisen junior kehittämispäällikkö
