Takaisin

Verkoston blogi

Hyvän mielen työpaikka panostaa työterveyteen

25.4.2022

Työterveyshuolto on merkittävä osa terveydenhuoltoamme, sillä se vastaa lähes kahden miljoonan suomalaisen perusterveydenhuollosta. Työterveyshuoltoa kehutaan usein toimivuudestaan. Lisäksi se on yhteiskunnalle hyvin edullista, sillä työnantaja järjestää ja pääosin myös maksaa työterveyshuollon yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kun suurimmalla osalla suomalaisista työntekijöistä on maksuton korkeatasoinen terveydenhuolto, se on niin yhteiskunnan, yritysten kuin työntekijöiden etu. 

Työterveys on ollut vahvasti mukana uudistamassa terveydenhuoltoa. Se on osaltaan vaikuttanut muun muassa siihen, että yksityinen terveydenhuolto on digitaalisten palvelujen edelläkävijä. 

Myös työterveyshuolto tarvitsee jatkuvaa kehittämistä. Kaikilla työntekijöillä saman työpaikan sisällä on käytössään samat työterveyshuollon palvelut asemasta tai palkkatasosta riippumatta. Koska työterveydenhuollon sairaanhoidon järjestäminen on vapaaehtoista, eri työpaikoilla on työntekijöille tarjolla kuitenkin eritasoiset työterveyspalvelut. 

Kaikilla työikäisillä pitäisikin olla käytössään riittävä työterveyden asiantuntemus työn ja terveyden yhteydestä. Jotta näin olisi, työterveyshuollon palvelujen pitää olla kattavia ja työterveyshuollon yhteyksien julkiseen terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen on oltava sujuvia. 

Matalan kynnyksen palveluja kaikkien saataville

Myös nykyajan työelämän kuormitus pitää osata ottaa paremmin huomioon, jotta ihmisten työkyky pysyy hyvänä ja paranee. Erilainen psykososiaalinen ja kognitiivinen kuormitus kyllä tunnistetaan työelämässä entistä paremmin. Mielenterveyden ongelmat eivät ole enää samanlainen tabu kuin aiemmin, ja hyvä niin, mutta siinäkin on yhä tekemistä. Työkyky tunnistetaan arvokkaaksi pääomaksi, jota pitää vaalia ja tukea eri toimin harmaantuvassa yhteiskunnassamme. 

Toimiva työterveyshuolto ja hyvä työnantaja ottavat huomioon jo ennalta ehkäisevästi erilaiset mielen kuormitustekijät ja toisaalta tarjoavat tarpeen tullen apua matalalla kynnyksellä. Näitä työkykyä tukevia matalan kynnyksen palveluja ja menetelmiä on saatava paremmin kaikkien työikäisten saataville. 

Miten tämä toteutuisi?

Iso rooli on esimerkiksi hyvinvointialueiden vastavalituilla päättäjillä, jotka pohtivat kaikkien muiden asioiden ohella myös uusien suurten työnantajaorganisaatioiden, hyvinvointialueiden, työntekijöiden työterveyshuollon palveluja. Vaativaa työtä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat itsekin korkeatasoiset, työkykyä tukevat työterveyden palvelut.

Lisäksi esimerkiksi lyhytpsykoterapian tarjoaminen olisi järkevää sisällyttää niin työterveyshuollossa kuin Kela-korvausten kautta korvattavaksi palveluksi. Jokainen teko, jolla parannamme matalan kynnyksen mielenterveyden palveluja, on panostus työkykyyn ja tätä kautta paitsi ihmisen hyvinvointiin myös kansantalouteen.

Me Hyvinvointiala HALI ry:ssä kannustamme ja haastamme kaikkia suomalaisia työpaikkoja panostamaan työterveyshuoltoon ja matalan kynnyksen palveluihin, joilla tuetaan henkilöstön työkykyä. Panostus hyvään työterveyshuoltoon on aina sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää.
Hanna-Maija Kause, johtaja, terveyspalvelut
Hyvinvointiala HALI ry