Marraskuu tuo tullessaan pimeät päivät ja monelle meistä myös vuoden kuormittavimman työkauden. Samaan aikaan kun joka neljäs työntekijä Suomessa on vaarassa sairastua työuupumukseen, puhutaan siitä, ettei tuottavuus ole riittävällä tasolla. Miten parantaa omaa tuottavuutta, kun kalenteri huutaa, sähköposti räyhää ja elämä on muutenkin niin jäyhää?
Ristipaineiden keskellä itsensä johtaminen on taito, joka voi auttaa löytämään sekä työtehoa että kestävää hyvinvointia. Itsensä johtaminen on myös yksi tärkeimmistä taidoista, joita tarvitsemme nykypäivän työelämässä. Se on keino rakentaa oman työn ja arjen tasapainoa, joka tukee parhaimmillaan sekä jaksamista että merkityksellisyyden kokemusta. Se ei välttämättä poista kaikkia arjen haasteita, mutta ohjaa valitsemaan oleelliset asiat ja auttaa jättämään ehkä jotain tekemättä.
Itsensä johtaminen tarkoittaa oman toiminnan, ajattelun, tunteiden ja motivaation hallintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun puhutaan itsensä johtamisesta, kyse on enemmän kuin vain tehokkaasta työskentelystä; se on kykyä asettaa tavoitteita ja priorisoida tehtäviä niin, että ne tukevat sekä ammatillista että henkilökohtaista hyvinvointia.
Mutta miten tehdä itsensä johtamisesta aidosti kestävää eikä orwellilaista kiertoilmaisua itsensä uuvuttamiselle?
Itsensä johtaminen lähtee liikkeelle perusasioista
Itsensä johtamiseen liittyy suunnittelua, prosesseja ja työkalujen hyödyntämistä, mutta kaikki lähtee liikkeelle perusasioista: hyvinvoinnista ja tavoitteista.
Hyvinvointi rakentuu tutusta perustasta, johon kuuluvat ainakin uni, palautuminen, liikunta, ravinto ja mielekkäät ihmissuhteet. On todella etuoikeutettua, jos elämässäsi on mahdollista saada kaikki nämä osa-alueet kuntoon. Siispä jos esteitä ei ole, pidä perustarpeistasi huolta. Kiireen sijasta saatatkin kaivata hidastamista ollaksesi aikaansaava.
Tavoitteiden asettaminen taas tarjoaa väylän merkityksellisyyden kokemukseen. Keskittymällä olennaiseen ja itselle tärkeään voi torjua turhaa kuormitusta ja tuntea tyytyväisyyttä. Onnistumisen kokemuksia ja niitä edeltäviä pieniäkin tavoitteita tarvitaan erityisesti työssä, jossa isot onnistumiset tapahtuvat harvoin tai oman käden jälkeä on hankala hahmottaa. Lisäksi tavoitteiden tulisi olla linjassa omien arvojen kanssa. Miksi huhkia hiki hatussa, jos ei tiedä, miksi niin tekee?
Omia arvoja ja niihin sopivia tavoitteita voi lähteä tutkimaan miettimällä, mitä haluaa tehdä elämässään. Sen jälkeen tavoitteille voi luoda tärkeysjärjestyksen. Jokaiselle tavoitteelle voi miettiä ensimmäiset askeleet kohti päämäärää. Säännöllinen seuranta auttaa arvioimaan, miten onnistuu tavoitteissaan ja missä voisi vielä kehittyä.
Kenellä on vastuu työn hallinnasta ja jaksamisesta?
Itsensä johtamisen korostaminen ei tarkoita sitä, että kaikki vastuu jaksamisesta tai työn hallinnasta olisi pelkästään työntekijän harteilla. Työntekijän itsensä johtaminen onnistuu vain silloin, kun työpaikan rakenteet ja johtamiskulttuuri tukevat sitä. Vaikka itseohjautuvuus voi lisätä työntekijän vapautta ja autonomiaa, pelkästään sen odottaminen ei riitä – tarvitaan myös tukea ja riittäviä resursseja.
Joku saattaa pohtia, miksi pitäisi olla tehokkaampi, jos tilalle tulee vain lisää tekemistä. On totta, että monessa työssä vaatimukset ovat kasvaneet. Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 22.10.2024) Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen toteaa, että ”kun työntekijän itsenäisyys on varsinkin tietotyössä kasvanut ja itseohjautuvuudesta on tullut arvostettu ominaisuus, jatkuva itsensä säätely ja uusien taitojen omaksuminen vaatii psyykkistä energiaa.” Hänen mukaansa kuormitusta aiheuttavat joissakin tapauksissa kasvanut itsehallinnan vaade ja toisissa niukat työnteon resurssit.
Mitä voimme tehdä, jos työelämämme epäkohdat eivät ole vaikutusvallassamme? Vaikka yksittäinen työntekijä ei pysty yksin ratkaisemaan työelämän rakenteellisia ongelmia, hän voi vahvistaa omaa hyvinvointiaan. Siksi työelämään vaikuttamisen lisäksi (koska niinkin kannattaa tehdä!) omaa jaksamistaan tulee suojella kiihkeästi. Tehokkuudella ja tavoitehakuisuudella voi parhaassa tapauksessa raivata itselleen aikaa ja tilaa keskittyä olennaiseen.
Itsensä johtamisen työkalut haltuun
Jokainen meistä tarvitsee työkaluja ajankäytön, priorisoinnin ja muistamisen tueksi. Kaiken perusta on realistinen asenne omaan aikaan ja resursseihin. Jokaiseen asiaan ei tarvitse eikä kuulu tarttua heti, ja ”ei” on joskus paras tapa varmistaa, että oma energia riittää tärkeimpiin tehtäviin. Suosittelen muutenkin oman kalenterin puolustamista: varaa kalenterista etukäteen viikoittaista aikaa sen tekemiselle, mikä on sinusta tärkeää.
Lisäksi erilaiset sovellukset, kuten Trello tai Todoist, auttavat muistamaan ja jäsentämään työtehtäviä. Itsensä johtaminen on helpompaa, kun asiat on kirjattu ja tehtäville löytyy selkeät aikaraamit. Jos erilaiset tavat järjestää omaa työntekoa kiinnostavat enemmän, kannattaa vilkaista Personal Agility System -nimistä kehikkoa.
Älä unohda suojaa teknologian haittavaikutuksia vastaan: esimerkiksi erilaiset sovellusten rajoittamisohjelmat auttavat pitämään älylaitteet hallinnassa ja keskittymään käsillä olevaan työhön. Kaikki ilmoitukset laitteista kannattaa hiljentää! Suosittelen lämpimästi Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjaa Keskittymiskyvyn elvytysopas.
Ja sitten itsetuntemus. Tuntemalla omat vahvuutensa ja heikkoutensa voi ohjata omaa työpäiväänsä fiksummin. Mikä sopii yhdelle, voi olla toiselle turhauttava stressinlähde. Itsensä johtamisessa tärkeintä on oppia, mikä toimii omassa arjessa ja työssä.
Askel kerrallaan kohti kestävää itsensä johtamista
Itsensä johtaminen on tärkeä taito, mutta siihen ei ole olemassa yhtä kaavaa tai taianomaista ratkaisua. Hyvä ensimmäinen askel voi olla sen pohtiminen, mikä sinulle on työssä tärkeää. Aloita vaikka yhdestä pienestä tavoitteesta ja laita sen ensimmäinen tehtävä kalenteriisi.
Itsensä johtamisesta tulee helposti uusi kuormittava asia, jos lähtee tavoittelemaan täydellisyyttä. Toivon matkallesi mukaan paljon keveyttä ja armollisuutta itseään kohtaan. Silloin jaksaa paremmin työelämän melskeissä – ja ehkä voi myös nauttia matkasta.
Kirjoittaja:
Maria Teikari
Strategiajohtaja, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA)
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry YKA toimii yhteiskunnallisella alalla työskentelevien ja alaa opiskelevien ammatillisena etujärjestönä ja yhteisönä. Tuemme jäsentemme työelämän hyvinvointia ja olemme Mielenturvaa-verkoston jäsen. Lue lisää: https://yka.fi
