Tunteet työssä eivät ole pehmeä asia vaan työn sujuvuuden edellytys
1.9.2026
Työpaikoilla puhutaan paljon fyysisestä ja kognitiivisesta ergonomiasta. Vähemmälle huomiolle jää usein affektiivinen ergonomia eli se, miten vuorovaikutuksessa syntyvät tunteet vaikuttavat työhyvinvointiin, yhteistyöhön ja työn tuloksiin.
Affektiivisessa ergonomiassa tarkastellaan vuorovaikutuksen, tunteiden ja työn eettisen ympäristön vaikutuksia työn sujuvuuteen. Käytännössä ihmisen aivot ovat kehittyneet tunnistamaan uhkia, ja uhkakokemukset vaikuttavat suoraan käyttäytymiseemme. Esimerkiksi kun koemme, että meitä ei arvosteta työssä tai jäämme työyhteisön ulkopuolelle, aivot suuntaavat huomionsa ensisijaisesti tähän uhkaan ja suorituskykymme laskee muilta osin. Saatamme toimia hyvin impulsiivisesti, teemme hätiköityjä päätöksiä ja uhka heikentää muistiamme.
Työyhteisössä on hyvä pysähtyä yhdessä pohtimaan, onko työpaikallamme turhaa tunnekuormaa, mikä ilmenee epäluottamuksena, epäoikeudenmukaisuutena, vähättelynä ja huomiotta jättämisenä. Jos näin on, on syytä vahvistaa turvallista, arvostavaa ja oikeudenmukaista tunneilmastoa.
Miten sitten voidaan kehittää positiivisia tunteita? Se ei vaadi suuria investointeja. Usein kyse on tietoisista valinnoista arjen johtamisessa ja vuorovaikutuksessa. Nostan kolme huomiota, joilla saadaan jo paljon hyvää aikaan:
- Psykologista turvallisuutta rakennetaan yhdessä kuuntelemalla toisiamme arvostavasti, rohkaisemalla avoimeen vuorovaikutukseen ja hyväksymällä virheet oppimisen mahdollisuuksina.
- Huolehditaan arvostuksen kokemuksesta. Arvostus näkyy arjessa kiittämisenä, onnistumisten huomioimisena ja työn merkityksen tunnistamisena.
- Esihenkilö vaikuttaa merkittävästi työyhteisön tunneilmastoon. Tapa antaa palautetta, kuunnella ja kohdata työntekijöitä sekä huolehtia oikeudenmukaisuudesta näkyy suoraan työhyvinvoinnissa.
Kun työympäristössä saadaan vähennettyä tarpeetonta tunnekuormaa ja lisättyä psykologista turvallisuutta työntekijöiden on helpompi keskittyä perustehtäväänsä. Affektiivinen ergonomia näkyy käytännössä vähäisempänä kuormittumisena, parempana yhteistyönä, pienempänä vaihtuvuutena sekä parempana palvelun laatuna.
Affektiivinen ergonomia ei tarkoita sitä, että työssä pitäisi aina olla mukavaa tai että vaikeita asioita välteltäisiin. Se tarkoittaa työympäristöä, jossa ihmiset voivat toimia, oppia ja tehdä työnsä ilman tarpeetonta tunnekuormaa.
Mikä on yksi asia, jonka omalla työpaikallanne voisitte tehdä jo tällä viikolla vähentääkseen turhaa tunnekuormaa? Voitte käyttää Työturvallisuuskeskuksen Affektiivisen ergonomian -videota keskustelun alustuksena.
Kirjoittaja:
Kaija Ojanperä toimii johtavana asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa. Hänellä on vahva asiantuntemus työhyvinvoinnista, vuorovaikutuksesta ja työelämän kehittämisestä.
Tule mukaan Mielenturvaa -verkostoon!
Teemaa käsiteltiin laajemmin Affektiivinen ergonomia-tapahtumassa. Tapahtuman tallenne on saatavilla Mielenturvaa -verkoston jäsenille.
Liittymällä Mielenturvaa-verkostoon saat käyttöösi tapahtumatallenteet, ajankohtaisen asiantuntijatiedon sekä yhteisön tuen mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen työelämässä.
