Turvallinen työyhteisö työkykyä johtamalla – vinkit modernille johtajalle monimutkaistuvassa maailmassa
26.10.2023
Työuupumus. Burnout. Ylikuormitus. Karmeita sanoja, jotka johdattavat keskustelua työelämän kurjistumiseen. Työkykyyn liittyvät ongelmat ovat tulleet näkyväksi ja aiheuttavat vakavuudellaan päänvaivaa niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin tasolla. Johtajat ovat ymmärrettävästi huolestuneet työntekijöidensä hyvinvoinnista.
Yksi ilmiselvä syy huoleen on työelämän muutostahdin jatkuva kiihtyminen. Käsiteltävän informaation määrä kasvaa jatkuvasti, ja työhön kytkeytyvät sosiaaliset verkostot monimutkaistuvat. Johtajien on löydettävä keinoja, joilla työntekijät pidetään toimintakuntoisina ja työpaikat houkuttelevina uusille osaajille kiihtyvästä tahdista huolimatta.
Ratkaisu on yksinkertainen. Entistä monimutkaisemmassa ja vaikeammin käsiteltävässä maailmassa on hyvä palata hyvinvoinnin perusasioihin.
Merkityksellisyyden kokemus
Aivan kuten perheelleen ravintoa metsästäneellä neandertalin ihmisellä, nyky-yhteiskunnan tietotyöläiselläkin on tarve kokea tekevänsä jotain tärkeää. Työn etääntyminen lopullisesta hyödynsaajasta on hämärtänyt osaltaan myös työn merkityksen ymmärrystä. Tietotyön mekanismit ohjaavat ajatusmalleja jatkuvaan asioiden monimutkaistumiseen ja tietosisältöjen laajentamiseen, jolloin tehdyn työn merkitystä on vaikea löytää. Tietotyöläinenkin tarvitsee tekemisilleen tarkoituksen. Johtajan tulisikin ajasta, suhdanteista, tilanteista ja tehtävästä riippumatta korostaa työn merkityksellisyyttä.
Yhteisöjen pysyvä arvo
Vaikka organisaatioiden tehtävät olisivatkin pysyneet ennallaan, etätyön lisäännyttyä työpaikkojen yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan. Paikkariippumattomuuden yleistyminen ohjaa tekemisen tapoja yksilökeskeiseksi, ja yhteisöistä on tullut löyhempiä. Johtajien on ratkaistava, miten ja minkälainen työyhteisö on tarpeen rakentaa muuttuneessa toimintaympäristössä.
Yhteisöllisyyden kehittyminen vaatii sekä rakenteita että tahtoa. Vuorovaikutusta ylläpitävien foorumien ja alustojen on oltava luonnollisia ja helppokäyttöisiä. Suhteiden syventäminen taas on enimmäkseen kulttuurinen kysymys, jossa johtajuustaidot joutuvat puntariin. Keinot riippuvat aina tilanteista ja olosuhteista, mutta oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta korostava arvopohja luo edellytykset onnistumiselle. Vahvat yhteisöt tekevät vahvaa tulosta, ja johtajien tulisikin arvioida, minkälaisilla kannusteilla yhteisöllisyyden rakentumista voisi ohjata.
Psykologinen turvallisuus
Viime aikoina työelämäkeskusteluissa on puhuttu paljon psykologisesta turvallisuudesta. Asia sinänsä ei ole ihan uusi, vaikka akateemiselta kalskahtava termi tuntuisikin etäiseltä.
Sosiaalisena olentona ihminen tarvitsee lähiyhteisönsä hyväksynnän olemassaololleen. Erilaisiin toimintaympäristöihin sidotut roolit ovat toki ymmärrettäviä ja usein perusteltujakin, mutta lähtökohtaisesti kunkin työntekijän tulisi voida olla myös työpaikalla oma itsensä pelkäämättä arvostuksen menettämistä tai ulkopuolelle jäämistä.
Puhe psykologisesta turvallisuudesta ei kuitenkaan riitä. Johtajien on luotava omilla toimillaan puitteet oikeudenmukaiselle kohtelulle ja mielen hyvinvointia edistävälle vuorovaikutuskulttuurille. Olipa termi sitten psykologinen turvallisuus tai jokin muu, kysymys on lopulta yksinkertaisesta asiasta: oikeudesta tulla kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi. Oikeudesta voida hyvin. Myös työpaikalla.
Johtaja tuottavuuden mahdollistajana
Suurissa organisaatioissa johtajan tulee olla taitava organisoimaan prosesseja, kehittämään tulosta tuottavia rakenteita ja ohjaamaan resursseja. Tuottavuuden maksimoimiseksi tulisi kuitenkin muistaa, että työsuoritusten takana ei ole organisaatio, vaan siinä toimivat ihmiset – jokainen on oma yksilönsä, mutta samalla lähtökohtaisesti avoin ja innokas tekemään suuriakin ponnisteluja yhteisönsä puolesta. Johtajan tehtävänä on antaa työntekijöilleen näkyvä tunnustus tehdyn työn arvosta ja synnyttää kokemus hyväksytyksi tulemisesta.
Aikaansa seuraava johtaja näyttää esimerkillään suuntaa turvallisen työyhteisön tulevaisuuteen.
Kirjoittaja:
Jussi Nikander, johtava asiantuntija, KPMG Oy Ab
Jussi Nikander toimii projektipäällikkönä KPMG:llä johtamisen kehittämiseen keskittyvässä People & Change -palveluryhmässä. Jussin mielenkiinnon kohteena ovat hyvinvointiin liittyvät rakenteet ja prosessit, mielekkään työelämän edellytysten edistäminen ja asiakasprosessien vaikuttavuus.
Tutustu myös:
Miksi psykologiseen turvallisuuteen pitää panostaa – KPMG Finland
Kolme vinkkiä työhyvinvoinnin parantamiseksi – KPMG Finland
Menestyksen ytimessä -podcast – KPMG Finland
