Takaisin

Verkoston blogi

Työuupumuksen ennaltaehkäisy: suomalainen tutkimus tuo uuden innovaation käyttöön

7.1.2025

Työuupumus on kasvava ongelma, joka vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja organisaatioiden tuottavuuteen maailmanlaajuisesti. Kroonistunut stressi on tunnettu työuupumuksen taustatekijä, mutta sen varhainen tunnistaminen on ollut haastavaa. Ilman selkeitä objektiivisia mittareita työuupumus etenee usein huomaamatta pisteeseen, jossa ainoa vaihtoehto on sairausloma.

Uusi teknologia työuupumuksen varhaiseen tunnistamiseen

Suomalainen Börnis-tutkimus tuo kaivattua uutta näkökulmaa työuupumuksen ennaltaehkäisyyn. Puolentoista vuoden pitkittäistutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ihon sähkönjohtavuuden mittauksilla havaita työuupumuksen varhaisia merkkejä. Tutkimukseen osallistui kolme suomalaista tietotyöorganisaatiota – Vincit, Solita ja Heltti – ja alustavat tulokset ovat lupaavia: mittaukset voivat tarjota konkreettisen, objektiivisen tavan arvioida työhyvinvointia ja tunnistaa työuupumuksen riskitekijöitä ajoissa. Työuupuneilla ihon sähkönjohtavuuden arvot olivat keskimääräistä korkeammat kuin työhyvinvoivilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, että päivittäinen työn imu voi lisätä riskiä työuupumukseen. Tämä johtuu siitä, että innostuneisuus ja tarmokkuus ilmenevät fysiologisesti korkeana vireystilana.
Ihon sähkönjohtavuuden mittaukset eivät ole uusi ilmiö psykologian tutkimuksessa – niitä on käytetty yli sadan vuoden ajan. Teknologian kehitys on kuitenkin mahdollistanut mittausten tuomisen laboratorioista arkikäyttöön. Suomalainen teknologiayhtiö Nuanic on tässä edelläkävijä kehittäessään älysormuksen, joka mittaa ihon sähkönjohtavuutta ja tarjoaa sovelluksen työuupumuksen varhaiseen tunnistamiseen.

Vireystilan säätely: tulevaisuuden työntekijän tärkeä taito

Mutta mitä ihon sähkönjohtavuus oikeastaan mittaa? Se kertoo autonomisen hermoston reaktioista eli vireystilasta. Mittaus auttaa ymmärtämään, miten esimerkiksi kuormituksen ja palautumisen tasapaino saavutetaan. Ihon sähkönjohtavuus on erityisen herkkä tunneperäiselle ja tiedolliselle kuormitukselle, mikä tekee siitä erinomaisen menetelmän tietotyön kuormituksen arviointiin. Esimerkiksi lepohetki sohvalla ei välttämättä riitä palauttamaan, jos mieli pyörii somefeedin tai työasioiden parissa – ja juuri tämänkaltaiset nyanssit ihon sähkönjohtavuuden mittaukset voivat havaita. 

Tietotyö vaatii mielen suorituskyvyltä paljon. Ruuvia kiristämällä voidaan saada hetkellisiä tuloksia, mutta pidemmän päälle se on huono strategia. 

Oman vireystilan tunnistaminen ja sen säätely ovat avainasemassa, kun etsimme keinoja tietotyön tuottavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi liian korkea vireystila voi aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, jolloin mikrotauko tai lyhyt kävelylenkki voi olla tarpeen. Samoin matala vireystila – vaikkapa huonosti nukutun yön jälkeen – voi olla arvokas tieto, joka auttaa sopeuttamaan työtehtäviä tilanteeseen sopiviksi. Tällaisina päivinä voisi esimerkiksi keskittyä rutiinitehtäviin ja siirtää ideointia vaativat tehtävät myöhemmäksi. Fysiologiaa kuulostelemalla on mahdollista lisätä työn tuottavuutta ja kokea tärkeitä aikaansaamisen tunteita niinäkin päivinä, kun oma vireystila ei ole optimaalinen.

Askel kohti kestävämpää työelämää

Työelämä vaatii entistä enemmän psyykkistä suorituskykyä, ja samalla muuttuvat myös vaatimukset työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Börnis-tutkimus osoittaa, että teknologian avulla voimme löytää uusia tapoja tukea mielen hyvinvointia. Ihon sähkönjohtavuuden mittaukset tarjoavat konkreettisen ja objektiivisen tavan arvioida psyykkistä kuormitusta ja palautumista. Tämä on askel kohti tulevaisuutta, jossa työhyvinvointi tehdään näkyväksi – eikä työuupumus pääse kehittymään huomaamatta. 

Kirjoittaja:
Henna Salonius on Nuanic Oy:n operatiivinen johtaja, yrityksen toinen perustaja ja psykologian tohtorikoulutettava. Hänen väitöskirjansa keskittyy ihon sähkönjohtavuuden mittausten hyödyntämiseen työuupumuksen varhaisessa tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Työssään hän yhdistää tieteellisen asiantuntemuksen ja teknologian kehittämisen edistääkseen työhyvinvointia.

Lisätietoa:
https://nuanic.com/yrityksille
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4726455

Edellinen9/53