Takaisin

Verkoston blogi

Mielenterveys ja työkyky – miltä ajankohtainen tilanne näyttää?

6.6.2023

Mielenterveys on ollut viime vuodet yksi keskeisimpiä työkyvyttömyyden syitä niin Kelan sairauspäivärahatilastoissa kuin työeläkelaitosten tilastoissakin. Näin on ollut jo ennen pandemiaa ja Ukrainan sodan käynnistämää myllerrystä, mutta miten tilanne on kehittynyt ja mitä mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden taustalta löytyy?

Kelan sairauspäivärahatilastoissa mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on ollut melko tasaisessa nousussa vuodesta 2017 eteenpäin. Ehkä hieman yllättäen mielenterveyden häiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneiden osuudessa ei kuitenkaan näy kasvua vuosien 2021 ja 2022 välillä, vaikka Ukrainan sota ja siitä seurannut taloustilanteen raju muutos on varmasti aiheuttanut turvattomuutta ja ahdistuneisuutta. Eniten mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saajia on vuonna 2022 ollut 35–49-vuotiaiden naisten joukossa. 

Ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä kasvanut

Kun mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saaneiden joukkoa tarkastellaan lähemmin, käy ilmi, että ahdistuneisuushäiriöt ovat ykkössyynä kirineet masennuksen ohitse. Muutos voi olla todellinen, mutta vähintään yhtä mahdollista on, että tämä heijastelee muutosta siinä, miten lääkärit diagnooseja asettavat ja painottavat. Mielenterveyden häiriöiden diagnostiikka perustuu oirekuvaan, oireiden kestoon ja niiden vaikeusasteeseen. Koska objektiivisia mittareita ei ole, potilaan kuvaus oireista sekä lääkärin vastaanotolla tekemät havainnot muodostavat diagnoosin perustan. Masennuksesta kärsivillä potilailla esiintyy usein samaan aikaan myös merkittävää ahdistuneisuutta ja päinvastoin. Tilastoa on ehkä viisainta tulkita niin, että ahdistuneisuus on potilaiden oirekuvassa painottunut aiempaa enemmän.

Naiset ja nuoret korostuvat mielenterveysperusteisissa työkyvyttömyyseläketilastoissa

Työkyvyttömyyseläketilastoissa näkyy pieni, noin 2 % kasvu uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Vuonna 2022 uusia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi noin 17 900. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki nämä henkilöt olisivat siirtyneet kokonaan ja pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle, vaan joukossa on runsaasti sekä määräaikaisia että osa-aikaisia eläkkeitä. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki vaihtuu kuitenkin jatkuessaan valitettavan usein pysyväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos henkilön tilanteeseen ei pystytä hoidon ja kuntoutuksen keinoin saamaan aikaan merkittävää kohenemista ensimmäisen kuntoutustukivuoden aikana.

Alkuvuoden 2023 aikana uudet mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat olleet kasvussa. Naisilla kasvua näkyy kaikissa ikäryhmissä, kun taas miehillä tilanne on kirjavampi ja nousu naisia vähäisempää. Eniten uusia mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty alle 35-vuotiaille, mutta tältäkin osin on syytä katsoa tilastojen pintaa syvemmälle. Työkyvyttömyyseläketilastot laaditaan keskeisimmän työkyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden mukaan, mutta käytännössä varsinkin vanhemmilla henkilöillä työkyvyttömyyttä ei aiheuta vain yksi sairaus, vaan useampi. Niinpä varttuneemmilla henkilöillä esiintyvä masennus ja ahdistuneisuus jäävät usein ykkössyyksi nousevien tuki- ja liikuntaelinsairauksien taakse piiloon. Erot masennuksen esiintyvyydessä eri ikäryhmien välillä eivät siis ole niin suuret kuin äkkiä saattaa olettaa.

Syyt mielenterveyden häiriöiden nousuun työkyvyttömyyden keskeiseksi syyksi ovat moninaiset. Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet työikäisten keskuudessa jonkin verran, mutta eivät lainkaan samassa määrin kuin työkyvyttömyysosuuden kasvusta voisi päätellä. Taustalla vaikuttaa mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman väheneminen: asioista puhutaan enemmän niiden oikeilla nimillä. Lääkärit tunnistavat mielenterveyden häiriöt aiempaa herkemmin työkyvyttömyyden syyksi, mikä on varmaankin hyvä asia. Huono asia taas on se, jos heillä ei ole tarjota potilaalle riittävää tukea ja hoitoa. Pelkkä sairausloma ei kenenkään mielenterveyttä riitä yksin kohentamaan.

Nuorten mielenhaasteet muuttuvassa työmaailmassa

Nuorten maailma on aiempaa paljon monimutkaisempi. Mahdollisuuksien avaruus on laaja, ja erilaisten valintojen määrä voi tuntua musertavalta: Jos minusta voisi tulla melkein mitä tahansa, miten voin olla varma, että olen tehnyt juuri oikeat valinnat? Ja jos minusta ei tulekaan mitä tahansa, vaan jotakin ihan tavallista, riittääkö se? Sosiaalinen media on omiaan lietsomaan epärealistisia odotuksia ja mittapuita sille, mitä pitäisi saavuttaa, miltä näyttää ja mitä vapaa-aikanaan tehdä. Kaikilla vanhemmilla ei ole osaamista, aikaa tai halua tukea nuoriaan, jotka jo koulussa saavat aiempaa enemmän vastuuta valinnoistaan erilaisten itseohjautuvien toimintamallien myötä.

Yhden mielenkiintoisen ajatuksen nuorten mielenterveyden häiriöiden yleistymisen taustalla on esittänyt Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson. Hänen havaintojensa mukaan ilmiössä voi olla osin kyse siitä, että olemme eläneet viime vuosikymmenet ajassa, jossa lapsista ja nuorista on pidetty hyvää huolta ja suojeltu heitä vastoinkäymisiltä ja vaikeilta asioilta. Tässä on saatettu mennä jo liiankin pitkälle niin, ettei nuori ole altistunut merkittäville koettelemuksille, jolloin hänen stressinsietojärjestelmänsä ei ole päässyt kehittymään ja voimistumaan. Olemme siis hyvää tarkoittaen saattaneet kasvattaa sukupolven, joka on aiempaa herkempi traumoille ja stressille.

Kirjoittaja:
Jan Schugk, ylilääkäri, Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Työeläkevakuutusyhtiö Varma nettisivut