Takaisin

Verkoston blogi

Mielellään töissä –  3 keinoa, joilla esihenkilö voi tukea tiimin mielen hyvinvointia

23.4.2024

Selena Kartomaa

Elämme työelämän murrosaikaa. Kun tietoa ja kattavia data-analyysejä on saatavilla parissa sekunnissa koneelta, työntekijän rooli tietotyötä tekevästä asiantuntijasta muuttuu ajatustyötä tekeväksi ihmiseksi. Roolin muutos tuo uusia haasteita ja korostaa jo tietotyöstä tuttuja kuormitustekijöitä.
Lue blogista kolme keinoa, joilla esihenkilö pystyy ankkuroimaan tiiminsä hyvinvoinnin mieltä kuormittavassa ajassa.

Ajatustyöelämä vaatii erityisiä taitoja niin työntekijältä kuin johdolta

Heltin maaliskuussa 2024 julkaisemassa Ajatustyön suunta -raportissa kiteytyy ajatustyöntekijän kokemus: “Ajattelen joskus salaa, koska pelkään, että ajattelu näyttää laiskottelulta”. Elämme työelämässä merkittävää muutoksen aikaa – aikaa, jolloin ihmisen tekemässä työssä korostuvat inhimilliset ominaisuudet, esimerkkinä kyky soveltaa tietoa, ajatella kriittisesti ja punnita päätösten eettisiä seurauksia. Näitä kaikkia voi kuvata yhteisellä termillä: ajatustyön taidoilla.

Lapsille opetetaan koulussa tunnetaitoja, mutta me varttuneemmat aikuiset olemme kukin oppineet nämä taidot kuka mistäkin – jos olemme. Nuorempaa sukupolvea taas härnää somen loppumaton tietotulva, jonka seurauksena tylsyydestä on tulossa iso mörkö, jota on hyvä vältellä viimeiseen saakka.

Oman itsensä ja erityisesti omien tunteiden tunnistaminen sekä tylsät (lue: avoimet) hetket luovat kuitenkin ennalta mainitun ajattelukyvyn edellytykset sekä pohjan mielen hyvinvoinnille. Ajattelu hoivaa mieltämme, auttaa jäsentämään asioita, lisäämään sisäistä ymmärrystä ja muodostamaan uusia näkökulmia vanhojen tilalle. Ajattelulle annettu aika sekä henkilön oma kyky ja sinnikkyys altistaa itseään ajattelulle toimii myös mielen hyvinvoinnin perustana.

61 % ajatustyötä tekevistä kokee, että heillä on liian vähän aikaa ajatella, pohtia ja reflektoida muiden työtehtäviensä lomassa. (Ajatustyön suunta -raportti, Heltti 2024)

Kun tämä taito siirretään työelämään, tullaan kysymyksen äärelle; miten tätä taitoa kehitetään ja johdetaan? Pitäisikö työpaikalle perustaa viikottainen tunnetaitopalaveri ja ajattelun taidot -workshop?

Seuraavassa kolme keinoa, joilla esihenkilö voi tukea oman tiiminsä mielen hyvinvointia:

1. Oman mielen solmut – itsetuntemus

Aloitamme vaikeimmasta. Kaikki lähtee itsestä.
Meillä kaikilla – myös sinulla ja minulla – on omassa mielessämme mustia aukkoja; kohtia joista emme ole tietoisia, mutta jotka vaikuttavat oleellisesti siihen, mistä triggeröidymme, mitkä asiat meitä kuormittavat ja ennen kaikkea miten käyttäydymme toisten ihmisten seurassa. Nämä mustat aukot kertovat minä- ja ihmiskäsityksestämme, syvistä arvoistamme ja uskomuksistamme.

Mitä paremmin esihenkilö tuntee oman mielensä solmut ja on sinut oman arvomaailmansa kanssa, sitä paremmin hän pystyy myös vastaanottamaan tiimiläistensä huolia, havainnoimaan herkemmin muita ja kohdistamaan fokusta inhimillisiin asioihin. Toisin sanoen olemaan parempi vuorovaikuttaja muiden kanssa. Itsetuntemus parantaa myös esihenkilöä tunnistamaan hetket, kun oma jaksaminen alkaa horjua. Kun esihenkilö voi hyvin, voi tiimikin voida hyvin.

“Voimalla itse niin hyvin, että keskusteluita on mahdollista käydä ilman, että tarvitsee ajatella miten kuormittunut esihenkilö on, ja siksi jättää tuomatta esiin asioita ja työn tarpeita.”(Ajatustyön suunta -kyselyn vastaukset, Heltti 2024)

Apua oman itsensä tuntemisen kehittämiseen esihenkilö voi saada monelta taholta: tukiverkostoilta, mentoroinnista, omalta esihenkilöltään sekä esimerkiksi esihenkilöille suunnatusta mielenhuollon valmennuksesta tai lyhytterapiasta.

2. Vuorovaikutustaidot: Osallistaminen

Kuten jo ensimmäisestä kohdasta ilmeni, olemme jokainen yksilöitä emmekä aina tunne itseämmekään – saati sitten muita.

Jotta esihenkilö tietää mitä juuri hänen tiiminsä kaipaa, tulee hänen antaa tiimiläisilleen aikaa, kiinnostusta ja aitoa halua ymmärtää mistä tiimi kuormittuu ja mistä syttyy. Tämä toteutuu kun tiimiläisille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi, niin yhdessä kuin jokainen erikseen. Esihenkilölle voi olla hyvin silmiä avaavaa huomata, miten erilaisista asioista eri henkilöt voivat turhautua tai innostua. Kun nämä yksilölliset ominaisuudet ovat tiedossa ja kun tiimi pääsee lisäksi ideoimaan ja vaikuttamaan omaan työhönsä vaikuttaviiin päätöksiin, luodaan perusta sille että myös tiimin rakenteet ja prosessit tukevat mielen hyvinvointia ja antavat tilaa ajattelutyölle.

“Luomalla arvostavaa ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa on hyväksyttävää ottaa breikki ja rentoutua ja pitää huoli itsestä.” (Ajatustyön suunta -kyselyn vastaukset, Heltti 2024)

Muistutuksena: mikäli esihenkilö on hoitanut kohdan yksi; mikäli hän tuntee omaa käyttäytymistään ohjaavat taustatekijät, sitä parempi vuorovaikuttaja hän todennäköisesti on ja sitä paremmat edellytykset hänellä on onnistua myös luomaan aito yhteys tiiminsä jäseniin.

3. Teoista tärkein: rohkeus

Viimeisimpänä kokonaisuutena haluan nostaa esiin rohkeuden. Esihenkilö on roolissaan asemassa, jossa ei pärjää ilman rohkeutta. Päätöksenteko, suunnassa pysyminen ja muutoksen läpivieminen vaativat kaikki rohkeutta ja jämäkkyyttä.
Jos haluat, että tiimilläsi on edellytykset tehdä töitä ympäristössä, jossa on mielen hyvinvointia ja ajattelua tukevat rakenteet, pura tabut: puhu ja toimi niin että “oikeita asioita” uskalletaan ottaa esille.

“Olemalla proaktiivinen ja järjestämällä enemmän aikaa työn kuormituksen arviointiin ja keskusteluun työntekijän kanssa.” (Ajatustyön suunta -kyselyn vastaukset, Heltti 2024)

Anna tiimin kertoa, kuule heitä ja pyri luomaan pelikenttä, jossa heidän on hyvä olla. Tämän jälkeen jää enää tärkein. Jos näet tai kuulet – tai kun edes tuntosarvesi nousevat jostain mikä viittaa työntekijän työkyvyn alenemaan tai sen uhkaan – puutu rohkeasti. Usein odotamme, että asiat paranevat ja toivomme, että tilanne ratkeaa itsestään. Älä sinä odota. Ole rohkea ja puutu.

Kirjoittaja:
Selena Kartomaa, Heltti

Blogin kirjoittaja Selena Kartomaa auttaa yrityksiä, esihenkilöitä ja tiimejä kehittämään työkykyjohtamista vastaamaan nykypäivän tarpeita erityisesti ajatustyökykynäkökulmasta. ”Työkyky rakentuu niin yksilöllisten kuin työpaikan ominaisuuksien päälle; kehittämällä jokaista työkykyyn vaikuttavaa kerrosta luomme onnellisia, motivoituneita ja suorituskykyisiä organisaatioita.”

Lataa tästä Heltin ajatustyön suunta – julkaisusarjan ensimmäinen osa:
https://heltti.fi/lataa/ajatustyon-suunta-julkaisusarjan-osa-1/

Yritys: mikäli kiinnostuit mielen palveluista, Heltti tarjoaa laadukkaita, ajatustyöelämää tukevia mielen palveluita. Tutustu täältä: https://heltti.fi/mieli/?utm_content=sitelink&utm_source=google&utm_campaign=b2b-dsa&utm_medium=cpc&gclid=CjwKCAjwrIixBhBbEiwACEqDJQOEeQcrawXfgF2x5MaN2q8WFEkC8fZ8iT1Uikrh8GIh0OJhzQE6qxoC9ZQQAvD_BwE