Lyhyttä terapiaa mahdollisimman monelle tarvitsijalle
25.5.2022
Elämä on takkuista, jaksaminen niin työssä kuin sen ulkopuolella on kärsinyt ja mieli halajaa muutosta. Samanaikaisesti työn luonne on peruuttamattomasti muuttunut ja mm koronan tuoma etätyö kuormittaa niin aivoja kuin ihmissuhteita. Ajatustyötä tekevälle psyyken lainalaisuus on tutuista tutuin: Meillä on sama pää töissä ja kotona. Huolet kotona kuormittavat työssä. Huolet töissä kuormittavat kodissa. Kun palautuminen estyy niin riski mielen pahoinvoinnin kasvamiselle on huomattava.
Entä jos terapeutti voisikin auttaa yhden sijaan jopa kolmeatoista asiakasta?
Avun saaminen ei meillä Suomessa ole yksinkertaista. Koulutettuja psykoterapeutteja ei ole riittävästi kaikkien tarpeisiin. Vakavien mielenterveyden haasteiden määrä on pysynyt suhtkoht vakiona kautta aikojen, joten kyse on muusta. Positiivista ongelmassa on se, että avun hakeminen on lisääntynyt. Ihmiset niin tiedostavat ongelmiaan paremmin kuin hakevat apua selvästi matalammalla kynnyksellä. Huonoa tässä on, että psykoterapeuttien palvelut eivät riitä kaikille.
Kela tuettu psykoterapia on enimmillään 200 kertaa. Jos psykoterapeutti pitkän kela psykoterapian sijasta tekisikin lyhyttä, 15-40 tapaamista kestäviä psykoterapioita, on hän yhden sijasta kyennytkin auttamaan kolmeatoista tai vähintään viittä asiakasta. Tiedämme tutkimuksista, että ihmiset pystyvät mukauttamaan toipumisvauhtiaan tarjolla olevan terapian pituuden mukaisesti.
Lyhyt terapia on tutkitusti vaikuttavaa ja tehokasta
Lyhyt psykoterapia on toimivaa. Se on tutkimusten mukaan parhaimmillaan tehokkaampaa kuin reumalääkkeet tai ohituskeikkaus. Lyhyt ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin helppo tai pinnallinen. Päinvastoin, lyhyiden terapioiden tekeminen voi olla jopa ammattilaisille haastavampaa kuin pitkät terapia. Siksi siihen kouluttautuminen onkin avainasia.
Jotta lyhytterapia (5-20 kertaa) olisi riittävää, on tiettyjen edellytysten oltava kohdillaan:
- ihminen on motivoitunut ja uskoo lyhyen terapian olevan hyödyllistä
- ongelma on yhteisesti löydettävissä ensimmäisillä tapaamiskerroilla
- muutoksen suunta on nähtävissä
- ihmisellä on riittävät voimavarat ja resurssit muutoksen toteuttamiseen (kuten aikaa, läheisten tukea, rohkeutta ja sinnikkyyttä kohdata psyykkistä kipua)
Terapeuttipulan ratkaisussa pitää olla järkevä – ei jokainen tarvitse omaa psykoterapeuttia
Toinen keino lisätä avunsaajien määrää on mielestämme vielä tärkeämpi. Kaikki eivät tarvitse Valvira-koulutettua psykoterapeuttia saadakseen apua. Apuun riittää hyvä mielenterveyden osaaja, jolla on riittävä perusosaaminen ja koulutus lyhyiden terapioiden toteuttamiseen. Ihmiset hakevat apua mitä moninaisempien ja eri tasoisten haasteiden takia. Terassin alle piiloutuneen kissanpoikasen pyydystämiseen ei tarvita samaa arsenaalia kuin vahingoittuneen tiikerin. Perusmatikan opettajaksi ei tarvita matikasta väitelleitä.
Riittämättömällä koulutuksella keskusteluapu menee kuitenkin helposti “jutteluksi” ja kuulumisten kyselyksi. Fokus, tavoitteet ja suunnitelmallinen työ muutoksen aikaansaamiseksi jäävät puutteelliseksi.
Tiedetään että oirekeskeiset interventiot eivät ole tehokkaita. Parhaimmat interventiot rakentunut hyvän tapausjäsennyksen varaan. Tällöin niin asiakkaalla kuin ammattilaisella on riittävä ymmärrys ongelman juurisyistä. Näin ei jäädä työskentelymään pinnalla olevaan oiretasoon. Lyhyt ei tarkoita yhtä kuin oiretasolla työskentelyä. Myös lyhyessä tehdään töitä riittävän ydinsyyn ymmärryksen kanssa.
Mielenturvaa verkostosta tarttuu juuri siihen mitä työelämässä nyt tarvitaan
Olemme Heltissä keskittyneet palvelemaan nimenomaan ajatustyöntekijöitä ja tämän takia päätyneet rakentamaan erityisesti mielen hyvinvoinnin palvelupolkua. Mielenturvaa -verkostossa perustajajäsenenä mukanaolo on sen vuoksi meille erityisen tärkeää.
Lyhytterapiat (10-20 kertaa) ovat kohdillaan, kun jaksaminen on jo kortilla, eikä syykään ole ihan ilmeinen,vaikka usein haasteisiin liittyy ahdistusta, alakuloa, masennusta, vaativuutta, suorittamista jne. Tällöin tarvitaan usein niin lisää aikaa kuin terapeuttisempaa ymmärrystä.
Rajatun käyntimäärän pituiset lyhyet psykoterapiat (10-40 kertaa) on suunnattu niille, jotka ovat toistuvasti törmänneet samantyyppiseen ongelmaa, kuten vaikkapa “seinään törmäämiseen = uupumiseen”, välillä tuskalliseen ahdistukseen tai paniikkiin, tai voimat vievään masennukseen. Psykoterapeuteilla on vankka osaaminen, syväymmärrystä ja koulutusta monentyyppisten ilmiöiden parissa työskentelyyn.
Myös pitkillä psykoterapioilla on paikkansa. Niitä tarvitaan, kun…
- ongelmat ovat monisyisiä
- ihmisen voivavarat ovat kortilla
- ihminen kaipaa rinnalleen pitkäaikaista terapiasuhdetta
–––
Artikkelin kirjoittaja on Katri Kanninen, kokenut kehittäjä, psykoterapeutti, psykologian tohtori, kouluttaja, työnohjaaja ja on myös kirjoittanut useita kirjoja. On kehittänyt lyhytterapeuttisen työotteen konseptin, jonka ympärille Shortum on rakennettu. Työskennellyt 25 vuoden aikana niin yritysmaailman kuin julkisen sektorin asiakkaiden kanssa. Shortumin perustaja ja lyhytterapiatalon vetäjä. Erityisenä kiinnostuksen alueena johtajaterapiat.
