Takaisin

Verkoston blogi

Johtamiskohtaaminen – törmäyksiä vai yhteistä ymmärrystä?

27.2.2024

Annastiina Mäki

Kohtaaminen on käsitteenä monimerkityksellinen. Se voi olla fyysinen, ihmisten välillä tapahtuva, tai abstraktimpi, erilaisten näkökulmien välillä tapahtuva. Kohtaaminen voi myös olla emotionaalinen, kun ihmiset kokevat jonkin haasteen tai ilon yhdessä. Toiset kohtaamisista ovat luonnollisesti merkityksellisempiä kuin toiset. 

Parhaimmillaan johtajan ja johdettavan välillä tapahtuva kohtaaminen sisältää kaikki kolme edellä mainittua elementtiä. Johtamiskohtaamisissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, luodaan asioille merkityksiä ja opitaan toisistamme sekä ympäröivästä kontekstista. Johtamiskohtaaminen siis jalostaa yhteistä ymmärrystä ja selkeyttää tekemistä – tai lisää jännitteitä, laskee motivaatiota ja tuottaa väärinymmärryksiä. 

Johtamiskohtaaminen – mitä se on?

Johtamiskohtaaminen on työkontekstissa tapahtuva kohtaaminen, jossa sovitaan toiminnan periaatteista, ohjataan, arvioidaan onnistumista ja ratkotaan eteen tulevia ongelmia – ja rakennetaan samalla keskinäistä luottamusta. Johtamiskohtaaminen voi olla ennalta sovittu tai tilanteesta nouseva. Etukäteen sovittuja kahdenvälisiä kohtaamisia ohjaa tyypillisesti jokin systematiikka ja tavoitteet. Johtamiskohtaaminen tarkoittaa tällöin tilannetta, jossa johtaja ja johdettava kohtaavat keskustellakseen työsuorituksesta, tavoitteista, kehittämistarpeista, motivaatiosta tai työnteon reunaehdoista. 

Sovittujen ja raamitettujen kohtaamisten lisäksi on arjessa koko joukko muita johtamiskohtaamisia, jotka nousevat työtilanteesta tai tapahtuvat sattumanvaraisesti. Satunnainen kohtaaminen käytävällä tai pikainen teams-puhelu saattaakin lopulta muodostua yhteistyösuhteen ja työn onnistumisen kannalta aivan yhtä merkittäväksi.

Johtamiskohtaaminen on ainutkertainen

Tunnusomaista kohtaamisille, myös johtamiskohtaamisille, on niiden ainutkertaisuus. Johtamiskohtaaminen on sidoksissa siihen tilanteeseen ja kontekstiin, jossa se tapahtuu. Kohtaamisten perustana ovat paitsi senhetkisen tilanteen vaatimukset, myös yksilöllisistä työ- ja johtamisorientaatioista nousevat tarpeet. Johtamiseen liittyvät odotukset eivät suinkaan rakennu yksioikoisen tarvehierarkian pohjalta, vaan niihin ovat vaikuttamassa niin yksilölliset kuin yhteisölliset arvot, normit ja arvostukset – itse asiassa koko ympäröivä yhteisö ja toimintaympäristö. Johtamiskohtaaminen ei koskaan toistu täysin samanlaisena.

Vaikka kukin kohtaaminen on ainutkertainen, rakentavat johtamiskohtaamiset ajallisen ja teemallisen jatkumon. Systemaattiset johtamiskohtaamiset edistävät liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Ne vahvistavat hallinnan tunnetta sekä kykyä tarkastella työn tavoitteita ja merkitystä vasten kokonaisuutta ja tulevaa. Esihenkilöllä on yleensä roolinsa puolesta mahdollisuus nähdä asioita laajemmasta perspektiivistä ja auttaa siten johdettavaa hahmottamaan omaa rooliaan. Kohtaamisten jatkumossa jalostamme yhteistyötä, reagoimme eteen tuleviin tarpeisiin, seuraamme onnistumista – ja perehdymme samalla kumppanin näkemyksiin ja oletuksiin työstään. 

Kohtaamisissa avautuu mahdollisuus oppia lisää niin itsestä kuin toisesta. Oleelliseksi kysymykseksi nousee kuitenkin se, osaammeko tuota mahdollisuutta hyödyntää.

Erilaiset työorientaatiot haastavat johtamiskohtaamisia

Kohtaaminen ei aina onnistu. Teemme toisen puheesta ja odotuksista virhetulkintoja, puhumme toistemme ohi, emme kysy tai ota huomioon vastapuolen näkökulmia. Tämä aiheuttaa turhautumista, laskee motivaatiota – ja vaikuttaa keskeisellä tavalla myös mielen hyvinvointiin. 

Erilaiset ristiriitaiset odotukset ja jännitteet tuovat lisämausteensa johtamiskohtaamisiin, aiheuttaen arjessa törmäyksiä ja väärinymmärryksiä. Näiden jännitteiden tunnistaminen ja ratkominen on tärkeää johtamistyön onnistumisen kannalta. Sekä johtaja että johdettava tuovat kohtaamiseen omat intressinsä, kokemuksensa ja osaamisensa. Siksi johtamiskohtaamisia ei tule tarkastella mekanistisesti joko johtajan tai johdettavan näkökulmasta. Oleellista on, että kohtaamisissa johdettava ja johtaja tunnistavat omat työorientaationsa ja niiden vaikutukset yhteistyöhön. Tämä rakentaa tilanteista avoimia ja tasavertaisia – parhaimmillaan siten, että erilaiset orientaatiot täydentävät toisiaan. 

Myös törmäyksistä on mahdollista löytää tie yhteiseen ymmärrykseen. Tämä vaatii kuitenkin kummaltakin osapuolelta kykyä reflektoida, sekä tahtoa kuulla ja ymmärtää. Vastavuoroisen kohtaamisen merkitys niin työn tulokselle kuin hyvinvoinnille on kiistaton.

Erilaisten työ- ja johtamisorientaatioiden kiehtovista törmäyksistä sekä johtamiskohtaamisten kehittämisen työkaluista pääset lukemaan kohta ilmestyvässä kirjassa: Mäki, A. & Mäki, K. (2024) Johtamiskohtaamisten aallokossa – Tunnista työorientaatioiden voima (Professional Publishing Finland). Kirjassa kuvataan erilaisia työ- ja johtamisorientaatioita elämänmakuisten casejen avulla ja tarkastellaan, mitä tapahtuu erilaisten orientaatioiden kohdatessa.

Alkuperäinen teksti on julkaistu Psycon Oy:n blogisarjassa: 

Kirjoittaja:
Annastiina Mäki

Blogin kirjoittaja Annastiina Mäki on organisaatiokehittäjä ja johtajuustutkija. Hän toimii Psyconillla johtavana konsulttina sparraten johtajia ja organisaatioita erityisesti johtamiskulttuurin ja -käytäntöjen kehittämisessä. Erityisinä intresseinä mm. osallisuuden ja itseohjautuvuuden johtaminen, johtamispuheen vaikuttavuus sekä johtajuus kompleksisissa työympäristöissä. Annastiina on koulutukseltaan filosofian tohtori ja kasvatustieteiden lisensiaatti. Hän on väitellyt johtajuuskulttuurin kehittämisestä.