Mielentaidoista ratkaisuja yksilön, työelämän – ja ihmiskunnan globaaleihin haasteisiin
27.4.2023
Olen ollut usean vuoden ajan työni kautta vahvistamassa ymmärrystä mielenterveystaidoista ja tukemassa toimintaa, joka tähtää ihmisten mielenterveystaitojen kehittymiseen. Osallistuin myös vuonna 2020 valmistuneen kansallisen mielenterveysstrategian kirjoittamiseen. Sen ensimmäinen painopiste avaa näkökulman mielenterveyteen yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomana, jota rakennetaan muun muassa vahvistamalla erilaisten väestöryhmien ja ammattilaisten sekä yhteisöjen mielenterveystaitoja.
Mielenterveystaidot = voimavarojen ja tunteiden tasapainoa yksin ja yhdessä
Mitä sitten ovat mielenterveystaidot? Ne ovat muun muassa tunne-, tietoisuus- ja vuorovaikutustaitoja sekä joustavuutta selviytyä elämänkriiseistä. Arkisina taitoina ne ovat kykyä säädellä kuormitusta ja stressiä sekä rakentaa tasapainoa työn, levon ja vapaa-ajan välillä. Mielenterveystaitoihin sisältyy myös kyky luoda merkityksellisiä suhteita muihin ihmisiin ja kyky tunnistaa omia ja toisten psyykkisiä voimavaroja.
Yhtäältä sana mielenterveystaidot korostaa sitä, että kyse on taidoista, joita jokainen voi oppia riippumatta siitä, minkälaiset mielenterveyseväät on saanut aikaisemmin elämässään. Työelämässä omat mielenterveystaidot kannattelevat yksittäistä työntekijää, mutta hyvillä mielenterveystaidoilla varustettu työyhteisö on enemmän kuin yksilöllisten taitojen summa. Mielenterveydessä taitava työyhteisö tunnistaa työn voimavaroja ja osaa tukeutua niihin. Yhteistyö pelaa ja vuorovaikutus toimii. Työn tavoitteet pysyvät fokuksessa ja innostus työhön kantaa. Ylipäänsä työt sujuvat, ja tunnelma on myönteinen. Mieliystävällinen työpaikka nojaa myös esihenkilöiden ja organisaation johdon hyvään mielenterveysosaamiseen.
Mielenterveystaidot = konkreettisia tekoja, mutta ei suorittamista
Toisaalta sana mielenterveystaidot tuntuu kääntyvän herkästi pinnalliseksi ajatukseksi, että mielenterveyden voi turvata toteuttamalla kourallisen arkisia tekoja. Äärimmillään mielenterveystaidoista voi tulla suorituslista, johon voi laittaa rastin ruutuun jokaisen suorituksen jälkeen. Osittain näin onkin. Esimerkiksi fyysinen aktiivisuus on arjen teko, joka tutkitusti vahvistaa mielenterveyttä ja osaltaan hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Myös mielekäs harrastus tai toisten auttaminen kuuluvat mielenterveystekoihin. Hyvää mielenterveyttä ei kuitenkaan välttämättä saavuta keräämällä suorituksia.
Mielenterveystaidot ovatkin ennen kaikkea monitahoinen ilmiö. Yksi keskeinen ulottuvuus on kyky asettua tuntemaan ja tunnistamaan oman mielen liikkeitä sekä kyky aistia toisten mielenliikkeitä ja kokemusmaailmaa. Voidaan puhua mentalisaatiosta eli mielentämisestä. Kyse on edelleen taidoista, mutta nämä taidot menevät syvemmälle minuuteemme ja olemiseemme kuin arkiset teot.
Viisi universaalia näkökulmaa mielenterveystaitoihin
Tuoreen, syventävän näkökulman mielenterveystaitoihin tuo kansainvälinen Inner Development Goals (IDG) -aloite. Kyse on voittoa tavoittelemattomasta kansainvälisestä yhteenliittymästä, jonka puitteissa kasvava joukko asiantuntijoita, tutkijoita ja toimijoita eri puolilta maailmaa kokoaa tutkimusnäyttöä ja yhteiskehittää näkemystä siitä, minkälaisia mielen taitoja tarvitsemme monimutkaistuvassa maailmassa ihmiskunnan isojen kysymysten ratkaisemiseksi. IDG tavoittelee inhimillisen toiminnan syventämistä tasolle, jolla kykenemme saavuttamaan Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet. Globaalista kansainvälisestä visiosta voi ammentaa myös työelämän eri tasoisiin haasteisiin ja tarpeisiin. IDG kokoaa nimittäin yhteen erilaisia käyttäytymisterapian sekä työ- ja organisaatiopsykologian kentän vaikuttavaksi todettuja menetelmiä mielen metataitojen oppimiseksi.
IDG-viitekehykseen sisältyy viisi ulottuvuutta ja niiden alla erilaisia mielentaitoja tai ominaisuuksia, joita voi kehittää tietoisesti tai joiden kehittymistä voidaan tukea eri tavoin vaikkapa työelämässä tai opinnoissa. Yksi ulottuvuuksista on esimerkiksi suhde itseen, joka sisältää oman mielen ymmärtämisen, avoimen ja oppimishaluisen suhtautumisen, itsetietoisuuden vahvistamisen, läsnäolokyvyn sekä sitoutumisen vilpittömyyteen, rehellisyyteen ja muihin yhteisiin arvoihin. Muita ulottuvuuksia ovat ajattelu, yhteenkuuluvuus, yhteistyö ja toiminta. Tarkemmassa tarkastelussa nämä kaikki sisältävät nykypäivän työelämässä arvokkaita ja jopa välttämättömiä taitoja tai ominaisuuksia. Yhteenliittymän verkkosivuilta löytyy materiaalia, jonka avulla saa varsin helposti kiinni kokonaisuudesta ja sen osista.
Suhtaudun itse valtavalla innostuksella ja toiveikkuudella IDG-kehykseen. Toivon, että se rantautuu suomalaiseen keskusteluun ja syventää käsitystämme mielenterveystaidoista. Luotan, että se voi auttaa meitä ymmärtämään, kuinka ratkoa työelämän haasteita ja suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä. Uskon, että se sisältää avaimet inhimilliseen kehitykseen ja astetta parempaan maailmaan.
Seuraava askel onkin löytää keinot kasvattaa ja kehittää näitä taitoja ja ominaisuuksia meissä kaikissa.
Kirjoittaja:
Meri Larivaara, Strategiajohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry
